Tekoälyllä pitäisi tehdä jotain, mutta kukaan ei vedä sitä

Kuvitteellisessa 60 hengen yrityksessä toimitusjohtaja on lukenut tekoälystä, markkinointipäällikkö on kokeillut kolmea työkalua ja IT-vastaava hoitaa tekoälyä yksin ”kun ehtii”. Ideoita on listalla kymmenen. Tuotannossa on nolla.

Kukaan ei ole tehnyt virhettä. Tekoäly vain kuuluu kaikille, ja siksi se ei kuulu kenellekään.

Miksi hanke seisoo

Ideoita on helppo kerätä ja vaikea järjestää. Kun ne kaikki tuntuvat hyviltä, mikään ei etene ensimmäisenä. Pilotti aloitetaan ilman mittaria, eikä kukaan tiedä, milloin se on onnistunut tai milloin se lopetetaan.

Toinen tavallinen tilanne on toimittajavetoinen. Kaikki tuntuu etenevän, kun myyjä esittelee työkalua, mutta demon jälkeen kukaan ei tiedä, mitä yrityksessä oikeastaan pitäisi ratkaista. Työkalu ratkaisee ongelman, jota ei ole vielä nimetty. Ja koska jokainen kokeilu on pieni, kukaan ei huomaa, että niitä on jo kymmenen eikä yksikään jatkunut.

Omaa tekoälyosaajaa ei ole helppo palkata. Osaajia on vähän, ja ennen kuin tiedät, mitä hänen pitäisi tehdä, palkkaus on iso riski. Toisaalta tekemättä jäänyt työ maksaa hiljaa: kilpailijat oppivat, ja oma tiimi turhautuu.

Sisäinen vetäjä on hyvä vaihtoehto, jos hänellä on oikeasti aikaa. Ongelma on, että tekoäly lisätään usein jonkun jo täyteen kalenteriin, ja silloin se jää viimeiseksi.

Näin hankkeen saa liikkeelle

Aloita idealistasta, mutta älä yritä tehdä kaikkea. Pisteytä jokainen idea kahdella kysymyksellä: kuinka paljon siitä on hyötyä ja kuinka helppo se on toteuttaa. Valitse yksi, jossa molemmat ovat kohtuulliset.

Ota ideointiin mukaan ne, jotka tekevät työtä. He tietävät, mikä on toistuvaa, ärsyttävää ja virhealtista, eikä sitä näe johtoryhmän huoneesta.

Kun yksi käyttötapaus on valittu, anna sille omistaja, mittari ja päättymispäivä. Esimerkiksi: ”Tarjousluonnokset valmistuvat nopeammin, myyjä hyväksyy luonnoksen sellaisenaan tai pienin muutoksin, koeaika kuusi viikkoa.” Jos mittari ei toteudu, sekin on hyvä tulos, koska tiedät, ettei kannata jatkaa.

Vältä myös liian isoa ensimmäistä askelta. Hyvä ensimmäinen käyttötapaus on sellainen, jonka tulos nähdään muutamassa viikossa ja jonka virheet ovat pieniä. Koko yritystä koskeva uudistus on huono ensimmäinen kokeilu, vaikka hyöty olisi suuri.

Tee sen jälkeen roadmap: mitä tehdään seuraavaksi, kuka tekee ja milloin päätetään jatkosta. Yksi sivu riittää. Kolmen kuukauden suunnitelma, joka pitää, on parempi kuin vuoden suunnitelma, jota ei avata.

Kerro tuloksista muille. Kun yksi käyttötapaus on tuotannossa, se on paras tapa saada muutkin liikkeelle. Kolme lausetta riittää: mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi.

Päätä vielä, kuka vetää. Vaihtoehtoja on kolme: sisäinen ihminen, jolle varataan aikaa oikeasti, ulkopuolinen sparraaja tai osa-aikainen vetäjä.

Missä Flow AI auttaa

AI osaaja on kokenut tekoälyosaaja, joka vetää tai sparraa yrityksesi tekoälykehitystä ilman rekrytointia. Työ etenee neljässä vaiheessa. Sama ihminen kulkee mukana alusta loppuun, joten tieto ei katoa vaiheiden välissä.

Tavallisin lähtötilanne on, että yritys haluaa tekoälyä mutta ei tiedä, mihin. Silloin ensimmäinen työ on ideointi: käydään tiimin kanssa läpi arkea ja kirjataan kohdat, joissa tekoäly voisi auttaa. Tuloksena on priorisoitu lista eikä pitkä esitys. Toimitusjohtajalle sopii suunta ja priorisointi, markkinointi- tai kehitysjohtajalle sparraaja ja IT:lle toteuttaja ilman rekrytointia.

Toimintamalleja on kolme, ja niitä voi vaihtaa tarpeen mukaan:

Kun käyttötapaus on valittu ja se vaatii oman sovelluksen, työ voi jatkua AI ratkaisut -palvelussa.

Mistä aloittaa

Kirjoita yksi lause: ”Jos tekoäly hoitaisi yhden asian työstämme, se olisi ___.” Jos et pysty täyttämään sitä, aloita ideoinnista. Jos pystyt, tarvitset mittarin ja vetäjän.

Yksi hyvä testi on kysyä tiimiltä kaksi kysymystä. Kuka päättää, mihin tekoälyä käytetään? Kuka vastaa siitä, että se toimii? Jos vastaukset ovat eri ihmisiä tai molemmat ovat ”en tiedä”, vetäjää tarvitaan.

Maksuttomassa kartoituksessa käydään läpi, kumpi on lähempänä.